nyt

Mä en oikein osaa sanoa mitään. Mutta halusin kuitenkin. 

Mun kesä on tuntunut vähän sekasorrolta mutta tosi kivalta.

 Oon muun muassa tehnyt pyöräretken, ollut keikalla, valvonut aamuun saakka, 

rullannut uudella Globen cruiserilla, kuunnellut paljon musiikkia,

 katsonut mun lempileffan viisi kertaa, kirjoittanut ja uinut.

Ja nyt mä jännitän parin viikon päässä näkyvää lähtöä Japaniin jamboreelle!

Kolme viikkoa pitäisi selvitä Japanissa, takaisin tuun vasta koulujen alkua 

edeltävänä yönä. Kaikki mun kanssa samaan lukioon suuntaavat saa siis 

elokuussa toivottaa superväsyneen zombin tervetulleeksi joukkoonsa.

ilma on ilma on palloja

kuka olet

milloin lähdet

oletko imuroinut kaapin takaa

mistä uneksit

kenestä et unelmoi

oletko aamuihminen

käytätkö villasukkia

paleletko

sattuuko sinuun yöllä

mitä et hyväksy

kuinka kuorit appelsiinin

missä olit viime vuonna

entä nyt

mikset osaa huutaa kovempaa

kiinnitätkö huomiota hymykuoppiin

kiinnitätkö huomiota

mihinkään?

ps. Mä luin maailman (toiseksi) parhaan kirjan. 

Se kosketti ja herätti tsiljoonia ajatuksia. 

Ja oli kamalan kaunis. 

Ja samaan aikaan sekä sadunomainen että karu ja todentuntuinen. 

Se oli ihana ihana ihana. 

Lukekaahan kaikki siis Jessica Schiefauerin kirja Pojat. 

kevätvalo

Mä vaihdoin vanhat julisteet isoon valkoiseen seinään ja valoon.

Mä oon juonut teetä enemmän kuin koko viime vuoden aikana yhteensä.

Mä oon kuunnellut ihan kamalan paljon musiikkia.

Mä oon ollut väsynyt.

 Välillä vähemmän väsynyt kevätvalon ansiosta. 

Ja sitten taas tosi tosi väsynyt.
Mä oon haaveillut keikoista ja matkoista ja kesästä.

Ei mulle paljon muuta oikeastaan kuulu.